¿Imaynatataq Ecuador suyupi sasachakuy tarikurqa manaraq Fenomeno El Niño Esmeraldas llaqtaman chayamuchkaptin?




El Niño Fenomenon, 2016 watapi terremoto hina, materia prima nisqapa chanin, chaymanta Covid pandemia, droga violencia, kunantaq yapamanta El Niño fenómeno, Ecuadorta llamiykuchkan ichaqa aswantaqa Esmeraldas provinciapi, chaymi aswanta experimentan provincia Ecuador mamallaktapi pachamama, runa sinchi waqlliy,
Ecuador mamallaktaka Sudamérica mamallaktapimi ashtawan mana alli kullki, ecológica, kullki, kullki, poltica y social waqlliyta rikun, kay ecológica waqlliypi, ashtawan llakichishka provinciakunaka Esmeraldas, Amazonas llaktakunapi, mineria llaktakunapi, shinallatak costa kuchukunapipash en general, chaykunami pachantinpi q’oñikuyninta, unu hunt’aykuyninta, ch’akiynintapas rikuspa, hinallataq turismo nisqa qhellichaspa, lamar qochata, sach’a-sach’akunata, manglares nisqakunata nishuta aprovechaspa, zonas nisqakunaman otaq zonas nisqakunaman haykusqankuta, chaykunatan tiyaqkuna, sach’a kuchuqkuna, palmera africana nisqakuna, mana kamachisqa minería nisqakunata, camarón uywana wasikunata, otaq drogakunata vendesqankutapas
Esmeraldas 8 reservas naturales nisqayuqmi, ichaqa camarón industria nisqa manglares nisqakunatam maqarurqa, maderamanta hinaspa palmera africana industriapas sachakunata, industria turística nisqaman, playakunata, industria petrolera nisqaman, Esmeraldas llaqtata petrolero puertonwan, refinería nisqatapas, chay llasa apaykachana industria, aswantaqa k’aspi, combustible hinaspa rurukuna hawa llaqtakunamanta apamunapaq, hawa llaqtakunaman apachinapaq, puerto comercial nisqawan, turista nisqa apaykachanawan, chaymi hatun ñankunata llamk’achin. Tukuy kay empresakunan kay provinciapi suwakurqanku, negociantekuna mana allin qolqeta pagarqanku, manan llank’anapi takyasqa kayta qorqankuchu, manan llank’achirqankuchu afro-esmeraldeñokunata, nitaq indígena runakunatapas, manan huk dólarllatapas pagankuchu Esmeraldeñokunaman barril de Esmeraldasmanta lluqsimuq petrol, utaq crudo refinasqa hinaspa wayrata qhillichaq, mana huk dolar qullqillatapas pagankuchu gananciankumanta manglarkunata chinkachinankupaq, hinallataq lamar quchata antibióticoswan, aceiteswan, combustibleswan ima qhillichasqankumanta, chaykuna lluqsimunku camarón uywana wasikunamanta, nitaq manglares kuchunapaq, chaykunaqa Ecuador suyupi waqaychasqa pampam, manam huk qullqillatapas qullqita qunchu chay gananciakunamantaqa chay contaminación nisqamanta plásticos nisqawan, basura nisqawan, alcantarillado nisqawan ima turista nisqa suyukunapi, manam paganchu mayukunapi mercuriowan qhellichasqa kasqanmanta huk dolarllata paganku, maypichus mana kamachiyman hina qori horqonku, manan huk dolarllawanchu paganku sach’a-sach’akuna ch’usaqyachisqankumanta, hinallataq África suyupi palmera tarpuykunapi hallp’akunata, mayukunatapas químico nisqawan otaq plaguicida nisqawan qhellichasqankumanta.
40 watakunamanta pacha, chay plátano nisqa hatun wiñariy qallarirqan FRUTA UNIDAD nisqa chayamusqanwan, manan huk dolarllatapas pagankuchu ganasqankumanta sach’a-sach’akuna kuchunankupaq, k’aspikunata, combustibleta otaq productokunata puertoman otaq puertoman apanankupaq, manan pagankuchu huk dólarlla llikakuna, botekuna hinaspa volúmen de pesca nisqakuna llamkachisqankumanta, nitaqmi challwakunata, crustáceos nisqakunata utaq aswan rurukunata mana kamachisqa hapisqankumanta wichqasqanku pachakunapi, nitaqmi multakuna mana kamachisqa challwasqankumanta hinaspa huñusqankumanta utaq cazasqankumantapas, manam huk qullqillatapas pagankuchu combustible, gas, mikhuy hinaspa Colombiaman, drogakuna qhatuymanta, nitaqmi ganasqankumanta huk dólarllatapas pagankuchu sach’a-sach’akunata kuchunankupaq, sach’a-sach’akunata thuñichinankupaqpas.
Kay pagayqa rinanmi educacionman, saludman, escuelapi almuerzokunaman hinaspa desayunokunaman hinaspa machu runakunapaq utaq crónico onqosqakunapaq prostradopaq, mosoqmanta sachakunata wiñachinapaq, yaku cuencakunata, sachakunata, playakunata hinaspa zona marina nisqakunata amachanankupaq, Galera San Francisco Reservas nisqamanta, Muisne manglares nisqamanta, chay Cayapas Mataje Reserva, La Golondrinas, Cotacachi Cayapas, Mache Chindul ima, poromotores qhali kaymanta, pachamama amachaymanta, cultura amachaymanta yachachinankupaq, llamkasqankuta qullqiwan yanapanankupaq tukuy Esmeraldas suyupi, sapa yachay wasipi , yachay wasipi, hatun yachay wasipi, hampina wasipi, hampina wasipi subcentro, puerto, playa, ecoturismo comunitario nisqa qolqechakunanpaq, yachakuqkunapa, investigadorkunapa, utaq voluntariokunapa turismo inteligente nisqa, kay provinciapa sacha sachakunata, utaq mayukunapa patankunata musuqmanta sachachanankupaq. Empresas como Botrosa, Robalino, Codesa, empresas camaroneras como El Rosario y turisticas como Decámeron y otras similares,  la refineraia,  los puertos petrolero, comercial y pesqueros, no tienen un impuesto  de al menos 25 ciento de sus utilidades, para financiar la educacion, alimentación de estudiantes, ancianos y personas postradas, la medicinas de las personas que viven en las áreas protegidas, y pueblos vecinnos y  para proteger la bidiversidad y la diversidad cultua,  que hay en ellas, ni  para adención médica y medicinas, o para financiar el trabajo de los promotores de salud, de los guías de turismo,  de los protectores de especies en peligro,  de los guardabosques, los guardias  y rescatistas de las playas, a los miembros de las defensa civil,  o a los protectores  del Océano Pacífico frente a la provincia.
Kay Esmeraldas suwakuypiqa kanmi llamkaypa explotacionnin, mana allin qullqi chaskiy, mana llamkayniyuq, plagakuna, pacha kuyuy, El Niño hinaspa La Niña fenómeno, llaqta runakunapa mana allin qhali kaynin hinaspa yachaynin, llaqta ukupi mikuykuna chinkachiy , mana allin qhali kay, yachay, ñan infraestructura , waqlliy, mana allin aplicación de la ley y la justicia, el uso de la enfermedad y la medicina, los médicos, para expandir el mercado para los medicamentos, profesores que animan a emigración, deshonestidad, que se añadin a problemas de salud, la explotación irracional de recursos naturales y brutal de llaqta runakuna.
Pachak watakunañan Esmeraldas llaqtaqa manglaresninta, sach’a-sach’ankunata, barrionkunata, puertokunatapas qhapaqkunapaq saqueoman tukuchirqan, otaq narcotráfico transnacionalman, burocracia estatal de justicia, policía, militar, Colombia, Galápagos, Panamá llaqtakunaman qaylla kasqanrayku lamar qochapi, chay hatun cheqaskunapin kunanqa drogakuna Ecuadormanta Europaman, Norteaméricamanpas pasashan.
Kaykunan kanku imaraykun Esmeraldas kunanqa huknin 7 aswan peligroso cheqaskuna PLANETATA PACHApi, runakunapaq.

El primer golpe bajo al presidente Daniel Noboa

LA NOTICIA DE HOY. Arthur Brown reemplazará a Michael Fitzpatrick en la Embajada de  EE. UU. en Quito. Quito. El Senado de los Estados Uni...