Ecotrackers huk ñanta Ecuador mamallaktapi turismo llakita rikunkapak




Ukun
Ecuadorqa Línea Ecuador nisqapim kachkan, chaymi Polo Norte nisqamanta, Polo Sur nisqamantawan kaqlla karun chaymi planetata experimentashan, pacha q’oñirisqanrayku, ahinataq chaykunan rikukun aswantaqa planetapi aswan qhellichasqa, industrializado nisqapi, chaymi Hemisferio Norte nisqapi.
Ikwadur mama llaqtaqa aswan hatun imaymanayuq mama llaqtam, sapa km2 nisqapi.
Ecuador mamallaktaka shuk km2 pachamanta ashtawan chikan chikan kawsak mamallaktami kan.
Ecuador mamallaktaka mamallaktapak allpamantaka ashtawan amachasqa allpakunami kan.
Ecuador mamallaktaka tukuy mamallaktapimi, mamakamachiypi pachamamaman hayñikunata kushpa ñawpak mamallakta kan.
Ikwadurqa Inka qhapaq suyup ancha chaniyuq rakinmi karqan, ñawpaq Andus qhapaq suyu,
Ikwadurqa Ispaña qhapaq suyup ancha chaniyuq rakinmi karqan, ñawpaq mama qucha chimpapuray, pachantinpi qhapaq suyu.
Ecuador suyupiqa kay pachapi irqikuna, religionkuna ima hawkalla kawsanku.
Ecuadorqa pacha tikraywan, plagakunawan, mana seguridadwan, qullqimanta, pulitikamanta, kawsaymanta ch’aqwaykunawan mana allinta tinkuq suyuman tukupun, kaymi maqanakuy suyuman tukuchirqan, ichaqa hatun sumaq kaywan, biodiversidadwan, diversidad culturalwan, geográficowan ima dotasqaraqmi capacidad nisqa, aswantaqa materia prima nisqa.
Ecuadorqa, kunankamaqa manan allinchu mana allin qhali kayniyoq sumaq turistakunapaq, kaypi askha cheqaskunapi askha riesgokunata tarisqankurayku.
Ecuador suyupiqa, mana qullqillapaq warmi-qhari puñuy, drogakuna, transmisible unquykuna, utaq maqanakuypas huk turistata víctimaman tukuchinman.
Ecuador mamallaktapi, hawa mamallaktamanta turistakuna peligropi rikushkakuna, kay pachaka shuk makanakuy mamallaktakunamantami kan, Europaman cocainata ashtawan aparik, shinallatak Sudaméricamanta wakcha runakunata ashtawan aparikkunamanta shukmi kan.
Ecuadorqa kunanqa narcotráfico runakunapaq, políticokunapaq, aventurerokunapaq, millonario runakunapaq, transnacionalkunapaq saqueo suyun, paykunaqa usqaylla, mana escrupuloyuq, mana tukukuq qhapaqyachiyta tarinkuman, experimentankuman ima, facil-llata, mana controlakuspa qhapaq kayninkuta mirachinakama.
Ecuador suyuqa rikushanmi runa qhatuy, explotación sexual, secuestro, extorsión, manchachiy, suwakuy, qori qhatuy, restos arqueológicos, animales, minería ilegal, explotación petrolera contaminante, explotación industrial mecanizada de productos naturales, llaqta runakunaq desplazamiento asentamientos asentamientos, utaq hawa llaqtakunaman suyu, barriokuna, puertokuna, carcelkuna, justicia, elecciones, oficinas públicas nisqakunapas delincuencia organizada nisqawan, ayqekuq manukuywan, llaqtapaq hinallataq sapanchasqapaqpas . Gastronomía, sexo otaq kusirikuykunapipas, excesos nisqakunan mast’arikun.
 Exótico uywakuna chinkachiy peligropi tarikuq uywakuna hap’iy utaq challwakuy, kay suyupi hinallataq kay pachapi hark’asqa, drogakuna qhatuyqa qolqemanta aswan hatun qolqechakuy hina, usqhaylla qhapaqyachiy, allin ruwaypa tupuynin hina, políticokunaq, negociantekunaq, vecinokunaq obsesionnin hina, chaymi paqarichimurqan wañuchiqkunata, droga vendeq runakunata, waqlliq runakunata, mana escrupuloyoq explotadorkunatapas, qhepamantaq huk ladoman astakuq runakunatapas.
Ecotrackers 25 watañan llank’ashan turismo eco-comunitario nisqa paqarichinanpaq, chhaynapin chakra llank’aq, challwaq llaqtakuna yachanku turistakunata chaskiyta, kamachiytapas, chhaynapin mana apamunkumanchu onqoykunata, viciokunata, comportamiento social nisqakunata, mana allin turistakunaq comportamientontapas, nitaqmi vecinokunaman t’ikrankumanchu drogakunata, warmi-qhari puñuymanta, kusirikuykunata, mikhuykunata, unquykunata, aventurakunata ima suministradorkuna, chaykunam culturankuta, naturalezankuta, runakunapa dignidadninta, honorninkuta dañaq, utaq sallqa uywakunata, llaqtapa kawsaynintapas chinkachiq, hinaspapas suyupa kamachikuyninkunamanta burlakuqkuna.
Ecotrackers nisqa turismo nisqa contranpi churakun, chaymi dólar nisqa diosman tukuchin hap’inapaq diosman, paymi tukuy imata ruwayta atin, dólares nisqa dueñokunatapas kuska diosman tukuchin.
Ecotrackers nisqa turismo nisqawanmi tuparqa, chaymi servicios turísticos nisqakunata tikran, humillacionpi, explotación humana nisqapi hinaspa negocio nisqapi naturaleza chinkachiqkunapa, chaykunam contaminación ambiental, cultural, salud y psicosocial, alienación nisqakunata paqarichimun.
Ecuadorqa hippie, mochilero turismo nisqawanmi purirqa 70 watakunamanta pacha XX pachakwatamanta, chaymi ruwarqa punta kaq cocainata Europaman apachiq, kay punta kaq kuartalpi XXI siglopi, kunan punchawpas hukninmi aswan hatun drogakunata Estados Unidosman apachiq . Hinaspapas, warmikunata, wawakunata, huchasapakunatapas hawa llaqtakunaman apachiqmi, askhan Méxicowan Estados Unidoswan fronteraman purisqankupi, otaq Europaman, sinchi sasachakuykunata pasanku, chaymi tukunku warmi-qhari puñuypi kamachikuna, wasipi kamachikuna, tukunankupaq. chakra llank’aq runakuna, llank’aqkuna mana allin pagasqa, llumpay explotasqa, droga vendeq, droga vendeq, wañuchiq hinaspa tukupaypiqa mana kamachisqa policía nisqakunaq ñak’arichisqan, chay suyukunaman astakusqankupi, otaq llaqtankupi manukuqkunawan, manukuqkunawan, manukuqkunawan qatiykachasqa, chaykunamanqa manan kutiyta atinkumanchu, otaq ayllunkunata amenazachin wañuchinankupaq otaq kaqninkunata chinkachinankupaq.
-------------- .
Hinaspapas, askha turistakunan hamunku América Latina suyukunaman, suwakuy, onqoy, maqanakuy, chinkay, qolqe mañakuy ima. Imaraykuchus Sudamérica suyupi Andes, Pacífico, Amazonas nisqakuna ima, minería, sacha kuchuy, petrolero, challwakuy, turismo explotación nisqakunaman tukupun.
Kunan pachakunapi, hatun infraestructura turística nisqayuq suyukuna México, Cuba, huk suyukunapas sasachakuyniyuqmi kanku, manaraq covid pandemia kachkaptinpas, chaymanta qipamanpas, utaq kay crisis económica nisqapi, chaymanta crisis social nisqapi, aswantaqa América Latinapi, manaña volúmen turismo nisqa chaskinkuchu .
Ichaqa pandemia, cambio climático, chinkachiy, violencia hinallataq inseguridad hinallataq pisi wiñasqa suyukunaq waqlliyninpas ingenuidadninpas, huk clase turistamanmi ñanta qoshan, paymi gracias kunan instalacionkuna kasqankuman hina internet , celular, willakuy hinallataq rimanakuy chiqap pachapi, instalaciones logísticas, ñankuna, serviciokuna, educación, salud, sapa punchaw mirariq enteron pachapi, musuq laya turistakunatam paqarichimuchkanku, paykunam ecológico, cultural, social hinaspa saludable responsable kanku, turistakuna principal medio de 21 siglopi plagakunata mast’arispa, VIH, Chicungunya, Covid hina, droga vendeq runakunata paqarichirqanku, qhepamantaq mana kamachisqa inmigrantekunata.

TUKUCHIYKUNA
 Wakcha nacionkunapi turismo nisqa mana allin wiñasqankumanmi tukupurqan, askha kutipin chay nacionkunata tukuchirqan drogakunata hawa llaqtakunaman apanankupaq, warmi-qhari puñuypi explotacionman, runakunata vendenankupaq, especiekunata vendenankupaq, arqueología nisqapi, mana kamachisqa runakunaq huk llaqtakunaman astakuq cheqaskunamanpas.
Kunanqa, viajes agencias nisqakunapas chay inmigrantekunapaq lluqsiy punkumanmi tukupun, hinallataq coyoter nisqakunaq oficinankunapas, kunanqa olas migratorias nisqakunatan ruwanku, chaykunan wiñasqa suyukunata haykunku.
OBJETIVO FUNDAMENTAL DE LOS ECOTRACKERS
Turismo eco-comunitario, turismo inteligente, turismo deportivo y turismo salud nisqa wiñachina, yachaysapa turistakunapaq willakuy, yachachiy hinaspa yanapakuy wasikunawan, chaymi willakuy, yachachiy hinaspa yanapakuy yachakuqkunapaq, voluntariokunapaq, investigadorkunapaq, exploradorkunapaq, atletakunapaq pikunachus urquman seqayta ruwayta munanku , utaq pukllay mayukunapi, playakunapi, utaq llaqtakunapi, amachasqa utaq herencia nisqapi, pikunachus ruwayta munanku ecoturismo comunitario utaq turismo de salud nisqa nativo llaqtakunapi, llaqtakunapi, utaq ayllukunapi, chaykunan kanku Ecuador suyupi amachasqa cheqaskunapi.
ISKAY IMAYNA RUWAYKUNA
1. Ecuador mamallaktapi tukuy ima rurashkamanta willaykunata charina.
2. Turistakunata yachachina, paykuna hamunku turismo inteligente ruwanankupaq, chaymi kastilla simita yachanankupaq, explorador, investigador, utaq voluntario hina llamkanankupaq, biodiversidad, diversidad cultural, salud física, metal y eco-social thak kay Andes, chay Amazonas y Pacífico Sur.
3 Hampi, psicológico, social, logístico y científico yanapayta quna, investigadorkunaman, exploradorkunaman, voluntariokunaman, Ecuadorman hamuqkunaman, turismo histórico, turismo ecológico, turismo científico, turismo deportivo, turismo de salud, utaq voluntariado nisqa. naturaleza, ñawpa kawsaykunata amachana, qhali kaypi, llakikunamanta harkaypipash.
IMAYNA
1. Ecuador mamallaktapi, Andes, Amazonas, Pacífico Sur mamallaktakunapi, shuk willaykunata, turista, ecológico, cultural y salud centrota rurana, Ecuadormanta, Españamanta hatun yachay wasikunawan, chaykunaka kastilla, historia, geografía, ecología, política, medicina, evaluación y riesgo hark’aymanta, ruway guiakunata yuyaysapa turistakunapaq, atletakunapaq áreas naturales nisqapi, exploradorkunapaq, investigadorkunapaq utaq voluntariokunapaq Andes, Amazonas utaq Pacífico de Sudamérica nisqapi.
2. Willakuykunata paqarichispa sapa punchaw lluqsichina, maykunapi kasqanmanta, turistakunapa qawanankunamanta, imapas pasasqanmanta, imapas pasasqanmanta, riesgokuna Andes, Amazonas hinaspa Pacífico Sur suyukunapi tarikusqanmanta.
3. Turismo eco-comunitario, turismo inteligente, kastilla simita yachanapaq, voluntario, investigador, Ecuador mamallaktapi pukllaykunata, qhali kaymanta turismo rurankapak, chikan pachapi consulta guiata rurana.
-------------- .
RECURSOS MATERIAL nisqakuna
1. Ecotrackers llankay wasika Av Amazonas llaktapi willay wasitami charin, Distrito Turístico Mariscalpa chawpinpi, 540 m2 allpapi.
2. Shuk Centro Ecológico Cultural, maypimi rikuchishka documentalkunata rurashka, turismo biblioteca, shuk video biblioteca, mapas, shinallatak Ministerio de Turismomanta willaykunata, Instituto Geográfico Militar, turismo, artes y artesanías Ecuadormanta rikuchiykunata ruran , .
.
4. Internetpi contenidokuna rurana wasi, shinallatak microteatro Ecuador mamallaktamanta leyendakunata, tradicionkunata rikuchichun, shinallatak rimakkunata, artistakunatapash charin.
5. Huk chaylla yanapakuy wasi, chaypim kan huk oficina médica y psicológica, intérpretes en inglés, y quichua, framces .
 hinaspa italiano hinaspa oficina jurídica nisqa quejakunata hinaspa reclamacionkunata ruwanankupaq.
6. 4 por 4 antawa.
7. Huk centro de investigación turística, ecológica, cultural y salud en Tandapi, en el Vía Quito Guayaquil, de 100 hectáreas en el bosque de la nube de las Ilinizas y Reserva de Toachi Pilaton, donde se enseña voluntarios, estudiantes y investigadores, el uso de médilla yurakuna Ecuadormanta, sacha sachakunata mushukyachichun, chinkarishka especiekunata amachachun, arqueológico puchukunata investigankapak, turismo, minería, ñankuna ima llakichishkamanta.hidroeléctrica nisqa ruway, internet nisqawan, satélite nisqawan ima, Ecuador suyupi amachasqa suyukunapi.
8, Huk internet café terraza maypichus rikuchin gastronomía, conciencia ecológica hinallataq culturalmente responsable Ecuador, pinturakuna, artesanía, fotografía, documental, hukkunapas.
9 Kunankamapas kanmi ima puchuq llika llaqta guiakuna, chaymi sasachakuypi tarikun turismo sasachakuy kasqanrayku, chaytan suyuqa rikushan.
10 Es en la renegociación de acuerdos de cooperación con la Universidad Central de Ecuador, con su Escuela de Turismo, con la Escuela de Biología y la Escuela de Desastres y Saneamiento Ambiental, para la creación de centros turísticos, ecológicos, culturales y de información en salud en Quito, Galapagos, Pichincha, Cotopaxi, Esmeraldas, huk kitikunapipas Amazonas suyupi, Santa Cruz islapi, Arajunopi mastarikuyninkunamanta, Pichinchapi, Esmeraldaspi Ecotrackers willay wasikunamanta.
Tukuy espaciosninqa muebleyuq hinaspa equipasqa, yaku, luz, alcantarillado, telefono hinaspa internet de alta velocidad nisqayuq.

RUNAPA RUNAKUNA
.
2 Ecotrckeras Ecuadormanta hampik especializado salud ruralpi, 25 wata llankashkami Andes, Costa, Amazonas llaktakunapi ruralkunapi, yachaywan fitoterapiamanta, shinallatak hidroterapiamanta rupa yaku pukyukunapi, cascadaskunapi, playaskunapi ima mamallaktapak.
3. Turismo Cultural Histórico nisqamanta lluqsisqa, Central Universidadmanta lluqsisqa, Dinamarca suyupi maestría nisqawan Estudios Latinoamericanos nisqapi, fotografía, español, inglés, danés simipi maestría nisqawan, chaymanta. watakuna ruwaywan kastilla simita hukmanta hukmanta yachachiypi hinallataq internetpi hinallataq kikinmanta hark’akuypi.
4. Central hatun yachaywasimanta artes nisqamanta lluqsisqa, kastilla simipi, ingles simipipas teatromanta, rimaymanta yachaq, kastilla simipi, Ecuadorpi, Latinoaméricapi, Inglés simipipas, Anglosajón suyukunapi, kastilla simipi, inglés simipi, inglés simipipas, kastilla simipi, inglés simipipas, kastilla simipi, ingles simipipas, kastilla simipi, kastilla simita kastilla simita yachachiypi, hukta kastilla simita yachachispa. huk hinaspa internetpi.
5. Esmeralda llaqtamanta yachaymanta psicólogo. doctoradowan psicología wayna sipaskunamanta yachakuqkunamanta, Universidad Central Ecuadormanta lluqsisqa hinaspa hukmanta hukmanta kastilla simi yachachiy ruwaykunawan hinallataq yachakuqkunapa tiyasqan wasikuna kamachiypi, urqupi hinaspa quchapatanpi yachakuqkunapa psicología nisqapi allinta yachaspa.
6. Huk consultor ambiental nisqa Universidad de Melborne nisqamanta graduakurqan, payqa Nueva Gales del Sur suyu kamachikuqpaqmi llank’an, hinallataqmi EcoTrackers nisqakunapaq consultor ambiental nisqa, turismo nisqamanta, infraestructura turística nisqamanta, ñankuna hinallataq recursos naturales nisqakuna explotacionmanta, Ecuador hinallataq . Australia, payqa hukmanta hukmanta hinallataq internetpi kastilla simi yachachiqmi, defensa personal nisqapi, material audiovisual nisqamanta editora hinallataq inglés simimanta kastilla simiman simultáneo t’ikraq hinallataq viceversa.
7. Turismopi graduado hinaspa guia indígena de nacionalidad quichua, kastilla simita, quichua, inglés simita allinta yachaq, Andes, Costa y Amazonas llaqtakunapi guia turístico hina experienciayuq. hinallataqmi indígena pintor hinaspa artesano.
 8. Italiano nacionalidad nisqa fundacionmanta miembron, payqa italiano simipi, francés simipi willakuq, t’ikraq, t’ikraq ima.

Como Ecuador volvió a ser una banana republica en el 2023

Ecuador ha vuelto a ser una Banana República,  y esto es un gran retroceso en la vida republicana del paìs.  Pero además es un narco estado,...